Snowstory´s Miss Hayabusa  "Pulmu"

 

Jouduimme luopumaan Pulmu-mummostamme marraskuussa 2017 reilun 13v iässä. Mummo elää muistoissamme ikuisesti.

 


http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN49176%2F04&R=344

 

 

Pulmu amerikanakitamme täytti marraskuussa -14 täydet 10 vuotta. Nyt jo alkaa hiljalleen näkymään merkkejä vanhenemisesta, vähän on nivelet jäykät välillä mutta luonne on pysynyt virkeänä. Pulmu majailee Roope-poikani luona viettämässä eläkepäiviään Jeni-heelerin oppiäitinä, mutta toisinaan vierailee hoitolaisena täällä meidän kotikotona edelleen.

 

Pulmu on rotuisekseen hyvin sosiaalinen luonne, ja pärjää hyvin tällaisessa koiralaumassa. Myös muut eläimet se hyväksyy, tosin kanien ja kanojen kanssa sitäkään en kyllä valvomatta jätä. Mummukkaa voi nykyään lenkittää vapaana muuallakin kuin umpimetsässä, joten ehkä sen hyvän kunnon salaisuus onkin omatahtinen liikunta meidän pelloilla ja metsissä.

 

Rouvan lemppariharrastus on autoilu, ja lenkiltä tullessakin se haluaa aina edes hetkeksi autoon. Viis siitä liikkuuko se kottero, kunhan nyt siellä hetken saa istua.  Usein annankin sille luun syötäväksi pakun takakonttiin, siellä se sitten aikansa lekottelee ennen kuin "autoilu" riittää. Kyllä sitä jo tällaisten muorikoirien mieliteoissa voi vähän joustaa. ;)

 

Pulmu tuli meille sijoituskoirana Jokiahon Tuulalta, ja näin ollen teki yhdet hienot pennut Snowstory´s kenneliin, ja yhden ison pentusatsin se on valmistanut myös kotona. Emona Pulmukin on ollut loistava, ja yhden narttupennuistaan se sai pitää kotona kaverinaan 3,5 vuotta. Valitettavasti Peikko-tyttären kohtalona oli kasvain ja nyt mummukka saa nauttia vain näitten erirotuisten seurasta.